Tänään aamulenkillä se sama mopsi tuli Isännän ja Muumin luokse pellon vuokrapalstalta eikä totellut omistajaansa yhtään. Omistaja ei ollut kuulemma pahoitellut, mutta oli laittanut koiransa autoon tapahtuman jälkeen. Mutta kun mä ja Mana kuljettiin siitä ohi, oli koira taas pellolla ja jouduin jännittämään, ryntääkö se sieltä meidän luokse ja vaikeuttaako ohitustreenejä. Tällä kertaa koira pysyi pellolla, tosin valui muutamia askelia meidän suuntaan.

Niinpä sitten, kun kuulin Isännältä aamun tapahtumasta, menin juttelemaan tuon koiranomistajan kanssa. Olin tosi asiallinen - teittittelin häntä, sanoin hänen koiraansa kiltiksi ja söpöksi... Lisäksi kerroin, että meillä on tuon toisen koiramme kanssa ollut paha remmiräyhäysongelma ja irtokoirat tekevät vuosien koulutukselle hallaa. Lisäksi sanoin, etten voi taata, että oma koirani saati muiden ihmisten koirat olisivat yhtä kilttejä kuin hänen mopsinsa. Joku päivä vastaan tulee semmoinenkin koira, joka vastaa haisteluun hampailla. Kerroin eläinkaupoissa myytävistä usean metrin pituisista hihnoista, jollaisen päästä omistaja saisi kiinni, mikäli mopsi taas ryntäisi tielle. Omistaja vastasi korottamalla ääntään, että hänen koiransa on vain kaksi kertaa tullut tielle. Siihen minä sanoin, että se on jo meidän perheen koirien luokse tullut kaksi kertaa tässä pienen ajan sisällä. Olen myös jutellut muiden tietä käyttävien kanssa ja mopsi on tullut myös heidän koiriaan morjestamaan. Eukko väitti kivenkovaan vastaan eikä suostunut näkemään tässä mitään ongelmaa.

Mä säilytin rauhallisuuteni kokoajan, enkä alkanut asiattomuuksiin. Mopsin omistajalla kuitenkin kilahti, ja hän alkoi silminnähden hermostua ja raivostua siihen, että joku kehtaa tulla hänen rakkaan mopsihaukkunsa elämää rajoittamaan. Hän tiuskaisi vievänsä koiransa sitten autoon, jupisi minun olevan epäsosiaalinen ihminen ja huusi sitten vielä perään, että toivottavasti olet tyytyväinen.

Saapi nähdä, meneekö vartti vaiko tunti, milloin mopsi on taas vapaana. Inhottavaa tämmöinen, mutten mä tosiaankaan joka päivä viitsi stressata siitä, ryntääkö se tielle tänään vaiko huomenna. Toivon NIIN syvästi, ettei enää tarvitsisi jännittää.