Selvisimme eilisestä, jes! :) Mana ei pelännyt paukkuja yhtään, mutta Muumi sen sijaan kylläkin. Alkuillasta kävin niiden kanssa pihalla, niin Mana meni tyytyväisenä asioilleen, mutta Muumi alkoi räyhätä kaukaisille paukuille häntä ja karvat pystyssä. Kutsuin sen sieltä luokseni, jolloin se tulikin iloisesti ja sen jälkeen tyytyi vain tuijottamaan epäluuloisesti horisonttiin. Keskiyöllä tytöt olivat hetken sisällä kahdestaan possunkorvien kanssa ja se meni ilmeisen hyvin, mutta kun tulin niiden seuraksi, Muumi meni ilahtumisesta ylikierroksille. Kun siihen yhdistettiin vielä jossain tositosi lähellä (=meidän pihalla tai naapurustossa) räjähtänyt raketti, se sai jonkun paniikkikohtauksen ja alkoi haukkua, vinkua, juosta ja hyppiä. En reagoinut siihen, vaan luin tekstarin loppuun ja sen jälkeen menin istuskelemaan olkkariin. Mana meni nukkumaan (!!!), mutta Muumi tuli siihen mun kylkeen läähättämään tosi tiiviiseen tahtiin. En lohdutellut sitä, mutta silittelin rauhoittavasti ja jonkun vartin kuluttua se tiivistahtinen läähätyskin siitä sitten rauhoittui.

Huomasin muuten eilen harmikseni, että kolmessa Muumin tassussa on jotain outoa. Se tassujen väri on värjäytynyt punertavaksi ja siellä varpaiden välissä on pieniä viivan muotoisia rupia. Tyttö myös pyrkii välillä kirputamaan tassujaan, johon olemme kyllä puuttuneetkin jo. Veikkaisin, että lenkeillä sinne on joutunut hiekkaa ja pieniä kiviä, joita tyttö on sitten nakerrellut pois ja rikkonut ihon. Voi se tosin johtua ruoastakin - toisaalta se safka tuntuu sopivan noille mainiosti. Seurailen tassuja ja puutun niiden kirputtamiseen, kuivaan ne myös paremmin lenkkien jälkeen. Jos Muumi alkaa ontua tai vaiva ei parane, piipahdamme eläinlääkäriin.