Jottei elämä käy kovin tylsäksi, uudistin blogin ulkoasun. Tykkään erityisesti tuosta kuvasta, sillä siinä mä ja Mana lättyillään kotona ilman huolta yhtään mistään. Kun saan tytön kotiin, niin vietetään vastaavaa laatuaikaa yhdessä varmasti enemmänkin.

 

Kyselin tänään kasvattajalta jälleen Manan kuulumisia, sillä ne lievittävät raastavaa ikävää. Hyvin kai siellä menee, mutta silti on kiva kuulla siitä säännöllisesti.

 

Saimme sulhon kanssa terassin kunnostettua, joten nyt on sisärappusten vuoro. Poistimme niistä jo vanhan lakan ja maalasimme ne uudella värittömällä lakalla. Kunhan saamme kaikki rappuset lakattua, vedämme päälle vielä astetta tummemman lakan ja viimeistelemme koko homman vielä kerran värittömällä lakalla. Niistä tulee hienot! Että jos jotain positiivista on koirattomassa elämässä, niin saammepahan ainakin kotia kunnostetuksi. Eipä tuotakaan olisi voinut tehdä, jos olisi tassuttelijoita talossa.