Kylläpäs nyt takkuaa Muumin kanssa. Se tuntuu pärjäävän yksin ainoastaan puolisen tuntia, jonka jälkeen alkaa aina tapahtua. Kurjinta tämä on ehkä siksi, että se saa kuitenkin nauttia seurasta oikeinkin mukavasta, koska olen lasten kanssa hoitovapaalla.

Eilen Muumi oli askarrellut meidän Ikea-reissun aikana. Se oli avannut eteisen oven, josta matka oli jatkunut vessaan (ihme kyllä, ei tuhoja siellä) ja sieltä kodinhoitokoppiin, jossa oli kiskottu tavaraa lattialle. Harmillisin juttu oli kuitenkin hanan avaaminen: melkoisen paljon vettä ehtii valua kolmessa tunnissa. Kopissa on tietysti lattiakaivo, eli vesivahinkoa ei tullut. Silti harmitti vietävästi tulla kotiin ja joutua taas siivoamaan tytön jälkiä.

Voi kun keksisin jonkun viisastenkiven tähän ongelmaan...

Jääkausi jatkuu, eli emme huomioi Muumia Isännän kanssa ollenkaan. Tarkoituksena on vahvistaa mun ja Isännän ylempiarvoisuutta, jos sitä kautta tekee tuhojaan. Emme myöskään huomioi tyttöä tullessa tai lähtiessä. Kurjaltahan tämäkin tuntuu, kun sitä haluaisi helliä yms, mutta joku muutos tähän hommaan on nyt vain tultava.

Eläinlääkäri ehdotteli jotain mielialalääkkeitä lyhyeksi aikaa, saas nähdä.