Olemme jälleen kotosalla ja on aika taas päivittää blogia. Kuviakin laitoin kun kerran lupasin :) Tulin just äsken lenkiltä molempien hurttien kanssa ja ne nukkuvat nyt tyytyväisinä. Tuhisevatkin. Ihan kuin ei olisi mitään stressiä koskaan mistään.

Tuolla jälkimmäisellä lauseella viittaan rähinöintiin, joka sai mut taas hetkeksi ihan tolaltani. Kun oltiin lähdössä joulun viettoon Ulvilaan, Mana hermostui Muumille ja kävi kiinni. Isäntä repi ne irti, ei tullut onneksi vaurioita keheenkään. Joulu meni tosi hienosti ilman mitään välikohtauksia, tytöt olivat taas kuin parhaat kaverit. Kunnes sitten kun oltiin lähdössä kotiin Ulvilasta, hermostui Mana jälleen ja aloitti rähinän. Meikä veti ne irti, tosin tällä kertaa oli enemmän työtä siinä, sillä Muumi tuli Manan perässä hampaat ojossa. On vissiin kyllästynyt olemaan se alistuva osapuoli, kun se ei auta mitään. Muutaman minuutin kuluttua sama toistui ja Isäntä ehti väliin. Tuon jälkeen vein koirat erikseen autoon, Muumin farmarin takaosaan ja Manan takapenkille. Sittemmin kaikki on ollut taas Ok. Pitää vaan olla entistä tarkkaavaisempi noissa lähtötilanteissa. Mana taitaa hermostua aina niistä autovaljaista ja ajatuksesta siitä, että joutuu autoon (se kun inhoaa Isännän farmaria jostain syystä).

Jottei menisi pelkäksi tilitykseksi, niin kerrottakoon, että jouluna olin NIIN ylpeä meidän koirista. Ne suhtautuivat Isännän siskon parivuotiaaseen tyttöön tosi hienosti, antoivat tytön silittää itseään ja jättivät hänen lelutkin rauhaan. Mana makasi ihan tytön vieressä tämän kootessa legoista tornia eikä edes vaihtanut paikkaa, kun lapsi astui epähuomiossa hännän päälle. Tai ties kuinka kauan oli siinä päällä seissyt. Kukaan meistä ei huomannut mitään, kun Mana ei reagoinut siihen mitenkään. Nukkui vaan tyytyväisen näköisenä joulukuusen edessä. Eikä kinkun tai muidenkaan jouluruokien tuoksut saaneet neitosten käytöstapoja unohtumaan. Keittiössä kyllä hengasivat, mutta antoivat ruokien ja ruokailijoiden olla rauhassa. Jopa pikkutytönkin, vaikka hän söi matalan pöydän ääressä koirien tasolla. Käsittämätöntä. Osaavat nuo positiivisestikin yllättää.

Saunaan hurtat pääsivät kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ne kiipesivät heti ylälauteille ja läähättivät siellä. Pitäisi varmaan meillekin rakentaa sauna, niin voitaisiin koko perhe saunoa yhdessä useammin :)