Ettepäs usko, ketkä kolme lenkkeilivät äsken ulkona yhdessä kuin vanhat tekijät? Vain pientä vetoa oli ilmassa ja siitäkin päästiin, kun pysähtelin. Tytöt osoittivat olevansa oikein salonkikelpoisia ja kenen tahansa unelmakoiria :) Ne kävelivät NIIIIIIIIIIIIIN nätisti. Meidän pienet marakatit <3

Lenkille lähtö oli kyllä vähän haasteellinen, sillä energiaa riitti ja Mana kiljui malttamattomana. Mä olin tylsä koiranomistaja ja pysähdyin paikalleni seisomaan aina kun mussu aloitti möykkäämisen. Kyllä meillä varmaan joku puoli tuntia meni ulko-ovelle pääsemiseen :P

Huomasin lenkillä, että mun Muumille huuto.netistä ostamani valjaat löystyvät ihan liian isoiksi, joten niitä pitää vähän tuunata. Toisaalta, eivätpähän ainakaan sitten purista, kun todellakin ovat XL-kokoa. ;) Valjaat, hihnajakaja ja yksi hihna ovat kyllä loistava keksintö yhteislenkeille. Ne kun eivät mene solmuun, vaikka koirat vaihtelevatkin puolia keskenään yms.

Nyt on ihanan rauhallista, ihan kuin meillä ei olisi koiria ollenkaan. Tuolla ne tuhisevat eteisessä vierekkäin, käpälä käpälän päällä. Että mä olen onnellinen meidän perheestä.