Tänäänkään ei oltu tuhoja tehty, mutta sisälle oli kyllä jälleen ulostettu :( Älkää silti huolestuko, ei läjä sitä itseään ole yhtään niin iso takapakki kuin vaikka silputtu ovi (jonka siis koimme muutamaankin kertaan Muumin muutettua meille). Harmittaahan tuollainen pökäleyllätyskin tietty, joo, muttei se sentään saa mua taas tuskastumaan.

Niin moni on kannustanut mua ja Manaa jatkamaan agilityä, mutta joudun tuottamaan teille pettymyksen. Aion pitää siitä nyt vähintäänkin taukoa ja mahdollisesti - siis huom. mahdollisesti - aloitan sen uudelleen Manan tultua vanhemmaksi. Tämän koko shown keskellä en kaipaa elämääni enää lisästressiä. Aktivoin tyttöjä muuten (mm. etsintäleikkejä olemme tehneet joka päivä molempien kanssa ja uusia käskyjäkin opetan niille säännöllisesti). Harkitsen asiaa sitten uudestaan, kun mulla ei ole enää sellaista tunnetta, että korttipakka on luhistumassa kokoon. Keskityn ensin ratkomaan Manan (jo lähestulkoon poistuneen) räyhäämisongelman ja Muumin yksinolo-ongelmat - vasta sitten jaksan ratkoa agilityongelmia.

Nyt Muumi nukkuu ja Mana järsii raakaa naudan niskaa - taitaa olla tytöillä koiran päivät.