Genesiksen konsertti ulkoilmassa vähissä vaatteissa ei tehnyt hyvää ja mulla on siitä asti ollut kurkku kipeä. Perjantainan biletys ja joraaminen työporukan kanssa ei tainnut myöskään olla valtaisan hyvä idea, sillä sen jälkeen kurkku on ollut ihan SAIRAAN kipeä ja muutenkin löysä olo. Nyt on ollut pakko jo ottaa parit särkylääkkeet, jotta pystyn olemaan, sillä mitkään strepsilssit yms. eivät auta yhtään. Kun kaupat aukeavat, riennän kauppaan ostamaan turkinpippureita (siis niitä karkkeja) - ne ovat ainoa keino lievittää kipua.

Ja miten tämä kaikki liittyy sitten koiraan? No niin tietysti, että on upeaa, kun taloudessamme on toinenkin lenkittäjä. Sulho vei Manan eilenkin lenkille, kun mä tärisin peiton alla ja on muutenkin avuksi sen hoidossa. Esimerkiksi perjantaina en ehtinyt olemaan kotona töiden, kuntosalin ja biletyksen välissä kuin vain noin tunnin - tuokin reissu olisi pitänyt jättää väliin, jos ei olisi miestä, joka hoitaisi koiraa mun ollessa poissa. Toisaalta, jos olisin jättänyt kuntosalin ja biletyksen väliin jo orastavan kurkkukivun takia, nyt ei ehkä tuntuisi, että kurkussa on satoja nuppineuloja ja kokonainen kaktus.