Aitaa on taas rakennettu vauhdilla, eilen apuna olivat Isännän vanhemmat - ISO kiitos heille! He ajoivat tänne pari tuntia auttelemaan, tekivät monta tuntia hommia meidän kanssa ja toivat samalla vielä mansikkakakkuakin, nam. :)

Koiratkin osasivat eilen käyttäytyä, mutta toisin oli tänään. Nimittäin ajattelin viedä molemmat yhtä aikaa aamulenkille, niin Isäntä saa nukkua pidempään. Kotikatumme päässä tuli vastaan mies pienen koiransa kanssa ja Mana alkoi räyhätä heti koiran nähtyään. Ei auttanut mikään, ääh. On ennenkin yhteislenkitys ollut vähän vaikeaa, mutta nyt en saanut tuohon räyhäreettaan kontaktia ollenkaan. Muumi ei sentään haukkunut, mutta kyllä sekin veti kohti sitä toista koiraa. Harmitti ihan pirusti, mutta sitten päätin suhtautua tähän haasteena. Yritin koko loppulenkin ajan etsiä vastaantulevia koiria, muttei niitä tietty sitten enää missään ollut. Vaikea treenata, jos aina välillä tulee koirakko vastaan ja epäonnistumme siinä.

Eli jatkossakin enimmäkseen lenkitämme neitoset erikseen, ettei Manalta unohdu kokonaan tuo toisten koirien mallikkaasti ohittaminen. Ja sitten aina välillä koitan opettaa niitä käyttäytymään myös yhdessä nätisti.

Alla iloksenne jälleen kuvia. Otin ne toissapäivänä. Mukana on mm. Muumin nurmikosta kiereskelystä vihertynyt turkki sekä omasta pihapuustamme sahattu oksa leluna. Niin ja ihanasti takapihallamme paistava aurinko.