Kauanpa maltoinkin olla poissa – peräti vajaan viikon. Päätin jatkaa kirjoittelua blogiin ja seurata, rauhoittuuko kommentointi vai pitääkö laittaa blogi salasanan taakse. Toivottavasti ei tarvitsisi, mutten toisaalta halua tulla joka kerta surulliseksikaan blogissani käydessäni.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tyttöjen kanssa sujuu kivasti: Manan kanssa aloitin taas agilityn ja Muumi on pysynyt häkissä loukkaamatta itseään. Siippa on treenannut sen kanssa aktiivisesti yksinoloharjoituksia ja minäkin jokusen kerran. Nyt viikonloppuna aikaa on enemmän ja keskitymme sitten treenaamiseenkin vieläkin enemmän. Tavoite on, että jossain vaiheessa voisimme luopua häkistä ja Muumi pärjäisi tuhoamatta työpäivän ajan. Vielä siihen on kuitenkin pitkä matka.

Ongelmakoirakouluttaja kannusti, että olemme tehneet tytön kanssa ihan oikein (mm. tilan rajaaminen, aktivointi, huomioimattomuus lähtiessä ja tullessa…), mutta uusiakin ajatuksia heräsi. Yksi niistä oli ruokailun siirtäminen aamuihin, jolloin koirat vetäytyisivät ruokalevolle kahdestaan jäädessään.  Lisäksi hän suositteli Muumille rauhoittavaa lääkekuuria kolmeksi viikoksi. Sen avulla Muumin on tarkoitus oppia, että voi ottaa lunkisti silloinkin kun emme ole kotona. Toivon, että ehdin tänään hakemaan lääkekuurin töiden jälkeen (eilen piti jäädä ylitöihin iltakahdeksaan asti, eli ell ehti mennä jo kiinni). Kuten sanoinkin, muut neuvot olivat jo tuttuja ja niitä on noudatettu jatkuvasti Muumin meille saapumisen jälkeen – oli kuitenkin kiva saada vahvistusta.

Manan kanssa treenaan agilityä aina keskiviikkoisin. Jännitin ihan turhaan ekaa kertaa tauon jälkeen, sillä tyttöhän oli kuin tykki! OkeiOkei, ei me mitään mallisuorituksia vedetty, mutta hyvin Mana kyllä totteli. Itse vaan meinasin olla liian hidas ;) Silloin keväällä Mana kiihtyi helposti liikaa ja saattoi alkaa hyppimään mua päin, mutta nyt se oli merkittävästi rauhallisempi. Toivon, ettei se kiihdy jatkossakaan, sillä Mana tykkää agilitystä niin kovasti.

Tarkennettakoon muuten vielä, että Muumin kasvattaja on eri ihminen kuin Manan kasvattaja/Muumin edellinen omistaja. Kommenteissa Tino oli sekoittanut heidät ja ajattelin selventää muillekin, että näin tosiaan on.

Muttei siitä aiheesta nyt enempää :)