Soitin Manan kasvattajalle ja kysyin kuulumisia: menee kuulemma tosi hyvin ja Mana on ihan kuin kotonaan. Puhelun aikanakin kuulemma makasi maassa ja vahtasi korvat tiukasti pystyssä. Syö hyvin eikä nirsoile nappuloistaan yhtään (kotona pyrkii vähän aina välillä protestoimaan, kun ruoka ei maistu - nyt ahmii ilolla ilman mitään lisukkeita). Vielä ei ole uros kelvannut, mutta kyllä senkin aika pian tulee.

Mulla on nyt paljon parempi fiilis, kun tiedän, että mun suloisella on kaikki hyvin. Toivottavasti kasvattajallakaan ei mene hermot, kun kokoajan utelen kuulumisia. Lupaan vähentää... :)