Onneksi eilinen lenkki oli niin paljon mukavampi. Mana pääsi kuluttamaan energiaansa pellolle ja sen jälkeen vieläpä metsään – loppuillan se kuluttikin makoillen syvässä unessa. Muumikin pääsi piiiitkälle lenkille Isännän kanssa ja vastaan oli kuulemma tullut tosi paljon väkeä. Hienosti olivat kaikki ohitukset menneet, hyvähyvä!
maanantai, 28. tammikuu 2008
Koirasta villivarsa
Mana oli tänään aamulenkillä ihan mahdoton. Tempoili mihin
sattuu ja mun piti säännöllisesti pysähdellä, jotta muisti olla vetämättä. Kaksi
vastaan tullutta jänistä eivät auttaneet asiaa eikä sivukadulta peräämme
heittäytynyt koirakkokaan. Niille Mana itse asiassa haukahteli ja tuijotti, ei
reagoinut edes nimeensä. Uaah! Mun olisi pitänyt ymmärtää kääntyä, mutta minäpä
kärsivällisesti yritin jatkaa lenkkiämme eikä siitä tullut yhtikäs mitään. Alkoi
siis aamu mukavasti. Ei Mana nyt mitenkään räyhännyt, mutta oli kuitenkin ihan
liian kiinnostunut niistä toisista.
Kommentit