Kiitos rohkaisevista kommenteista, on aina tosi ihana lukea niitä. Kiva saada tukea, niin ei joudu tarpomaan tässä rähinäviidakossa Isännän kanssa kahdestaan.

Mana on nyt muutaman päivän isotellut Muumille myös muulloin kuin kotiintulon yhteydessä, lähinnä aamuisin meidän herättyä ja lenkille lähdettäessä. Ikävää, kun joutuu jatkuvasti itsekin olemaan vähän varpaillaan noiden kanssa ja tarkkailemaan, ettei Mana vaan ehdi käymään päälle. Ei mitään kunnon yhteenottoja ole onneksi tullut, tosin me ollaan aina oltu välissä estämässä ne. Eilen jouduin ottamaan vähän järeämmät aseet käyttöön, eli selätin Manan. Sille on ihan oikeasti näytettävä, että tämmöinen peli ei vetele. Se ei saa olla mustasukkainen meidän huomiosta noin paljon. Eli siis ihan rauhallisesti otin Manan ja käänsin sen mun eteen selälleen. Toruin sitä ja pidin tyttöä siinä jonkin aikaa. Tuon jälkeen tuntui, kuin lamppu olisi ainakin hetkeksi syttynyt Manan päässä. Nyt on ollut vain vähän karvojen nostelua, mutta olen saanut tilanteen loppumaan ajoissa.

Lisäksi olemme kasvattaneet Manan aktivoimista, eli vedän sille tottelevaisuuskoulutusta aina aamulenkeillä ja laitan molemmat neidit etsimään herkkuja iltaisin. Tämän lisäksi olen alkanut palkita Manaa hyvästä käytöksestä Muumin lähellä. Esim. annan sille herkkuja Muumin tullessa lenkiltä ja näin vahvistan myönteisiä kokemuksia liittyen Muumin läheisyyteen. Lauantaina ajattelin mennä match show:n liepeille Manan kanssa katselemaan ja treenaamaan tottelevaisuutta. Käy sekin aktivoimisesta, kun tyttö joutuu tsemppaamaan helteessä ja toisten hurttien lähellä.

Muuten menee oikein hienosti. Mana kulkee remmilenkeillä kuin unelma, noin puolen askeleen verran mun takana tai ihan reidessä kiinni. Eikä se johdu pelkästään lämpimistä keleistä, sillä kunnon lenkit tehdään vain aamukuudelta ja just ennen nukkumaanmenoaikaa. Se tottelee tosi hienosti ja tänään mä olin jänistäkin kiinnostavampi. Muuminkin remmikäyttäytyminen on suht kivaa ja sitä voi kyllä huoletta sanoa helpoksi koiraksi. Suloisia ovat molemmat siis ja onneksi enimmäkseen tulevat hienosti juttuun keskenäänkin. Kunpa nyt vaan saataisiin tämä isottelu pois ennen kuin se pahenee. Kyllä mä vielä uskon, että me onnistutaan.