Jos pillereiden syöttäminen Manalle on vaikeaa, niin kuvitelkaapa kahden viikon korvatippakuuri kolmesti päivässä. Jep. Aika säätöä. Tosin eilen meni silti ihan kivasti, kun niitä tippoja ei ruikata sinne kerralla kovinkaan paljoa. Tänään Mana kylläkin lähti karkuun heti purkin nähtyään, joten mitään mieluista hommaa se ei tytön mielestä ole.

Neidit olivat olleet eilen kotona rikkomatta mitään, tosin Muumi oli kyllä käynyt keittiön ruokapöydällä (sanomalehti oli lattialla, pöytätabletit vinksin vonksin ja Aalto-maljakko oli kumottu ylösalaisin). Lisäksi sohvalla oli käyty ja kaiutin tiputettu – se on kuitenkin pientä se.

Tänään jätimme aamulenkin väliin ja sen sijaan tytöt pääsivät tekemään töitä aamukuudelta. Ne nimittäin saivat etsiä nappuloita pihalta noin 40 minsaa. Oli ilo taas nähdä, että Muumikin tykkää kovasti noista etsintäleikeistä ja on itse asiassa tosi hyvä. Siellä ne molemmat juoksivat pihalla eestaas nenät maata viistäen ja hännät riemuisasti vispaten. Nyt niiden pitäisi myös olla väsyneitä, sillä olen kuullut, että jo 20 minuutin nenätyöskentely vastaa 3–4 tunnin kävelylenkkiä. Allekirjoitan väitteen täysin, sen verran kovaa aivo- ja nenätyöskentelyä nappuloiden löytäminen kyllä vaatikin.