Eilen työpäivän aikana oli se mun meikkilaatikko taas tiputettu lattialle, mutta muuta vahinkoa ei oltu tehty – kiva juttu! Lisäksi varmistui, että Muumilla on juoksut – matto kun oli veressä. Se antaa hienosti pukea pöksyt päälleen ja pitää niitä ainakin meidän ollessamme kotona.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Mutta yöllä Muumi oli valitettavasti taas ulostanut sisälle, vaikka se pääsi pihalle vielä juuri ennen nukkumaanmenoa. Ne juoksupöksyt eivät olleet haitanneet ollenkaan, vaan nyt oli sekä ruokahuone että pöksyt täynnä "sitä itseään". Muumi ei taida osata pidättää yhtään, sillä maha sillä ei ole ollut millään näistä kerroista sekaisin. Eikä mulla ole kyllä aavistustakaan, onko se edellisessä elämässään tuollaista taitoa tarvinnutkaan.

Manan kanssa menen tänään jälleen agilityyn – saapi nähdä, edistytäänkö samalla tavalla kuin edellisellä kerralla. Ostinkin jo kaupasta jääkaappiin odottamaan makkaraa, jotta saan murun palkattua superherkulla kun se tekee oikein.

Muumi oli joku työpäivä kerännyt kaikki luut itselleen. Tämä oli se päivä, kun nojatuoliakin oli maisteltu.

Ja tässä teille omituinen kuva eilisillalta - just näin hämärä meininki meillä joskus on. Siippa pelaa Wiitä, Muumi hengailee ja Mana kaipaa actionia.

Näin pienelle kerälle menee yksi valkoinenpaimenkoira. Huolestuttavaa on se, että Muumi murisi eilen Manalle tuolilla istuessaan. Kielsin kyllä, mutta eihän siitä mitään kyllä tule, jos tuo alkaa jo huonekalujakin puolustamaan toiselta koiraltamme. Seuraan tilannetta ja jos murina jatkuu, kiellän Muumilta tuolille menemisen kokonaan. En tosin tiedä, auttaisiko se yhtään mitään.